Täällä on ollut keskusteluja kyläkoulujen tulevaisuudesta. Kaikesta päätellen ne saattavat olla lakkauttamisuhan alla, mikä on asia jota on syytä kunnan harkita tarkkaan. Ovatko ne säästöt tuolloin varmasti riittäviä että on perusteltua keskittää helposti 15-20 kilometrin etäisyydeltä kouluja yhteen? Mielessä käy että onhan kuljetuslaskelmat tehty oikein, huomioiden tietysti ajan joka pieniltä koululaisilta menee kuljetuksessa ja odottaessa kuljetusta sekä sen että tarvitseeko kuljetus mahdollisesti lisää vai suurempia kulkuneuvoja? Kasvavatko kustannukset koko ajan, kuten nykyään yleinen trendi tuntuu olevan?

Sehän on selvää että trendi on yleisesti se että tehostetaan tuotantoa, jota koulutuskin kunnalle tietysti on. Kysymys onkin että onko se tehostaminen kaikissa tapauksissa sen arvoista? Onko niillä säästöillä sellainen merkitys että se ajaa  kyläkoulujen ohitse? Joskus varmasti näinkin on, mutta entä rajatapaukset?

Loppi markkinoi itseään lapsiystävällisenä maaseutupaikkana asua, jossa on turvallista. Näitä asioita myös me mietimme kun tänne muutimme. Omalta kohdaltamme ei kyläkoulujen asia ole suoraan ajankohtainen, asumme Lopen kirkonkylänkoulun piirissä jonne lapsemme menevät, vanhempi ensi syksynä. Kuinka täyteen tuo koulu loppujen lopuksi ahdetaan jos kyläkouluja lopetetaan?

Lopellehan on toivottavasti muuttamassa lapsiperheitä enemmän tulevaisuudessa. Onko kunnan imago se että täällä suositaan lapsiperheitä vai onko karu fakta se että säästöillä haetaan lyhytnäköisiä toimia jotta tilit näyttävät paremmilta? Lapsien kanssa on ajateltava pitkälle tulevaisuuteen ja parasta kunnalle olisikin lapsi joka käy peruskoulunsa täällä, opiskelee ammattinsa ja palaa kuntaan perustamaan uuden yrityksen ja sitä kautta elävöittää paikkakuntaa. Jos lapsia kohdellaan toisen luokan kansalaisina, tai heille tulee läpi koulun sellainen tunne etteivät he ole tänne tervetulleita ei heillä useimmiten ole intoa jäädä paikkakunnalle myöskään hengailemaan. Työthän ovat muualla jos ei niitä työpaikkoja tänne synny uusien yritysten muodossa! Lapsiperheen vanhemmathan vielä ajavat pääkaupunkiseudulle töihin mutta nuoret eivät sitä tee, vaan he asuvat siellä missä työtkin ovat.

On toki totta että kyläkouluissa asiat voivat olla joko hyvin tai huonosti. Jos pieneen kouluun ei sopeudu, tai muusta syystä on silmätikkuna, ei siellä voi sulautua joukkoon. Hyvänä puolena on taas että opettajat tuntevat oppilaansa ja yleisen fiiliksen paljon paremmin kuin suuressa koulussa jossa yksittäiselle oppilaalle on paljon rajatummin aikaa ja oppilaita on paljon muistettavaksi. Ryhmät ovat suurempia jolloin opetuksessa heikommin pärjäävät jäävät helpommin huomioitta ja mikäli he tippuvat liikaa joukosta voi ajatusmaailma kääntyä välinpitämättömäksi, kun ei muutenkaan pärjää.

Kunta hakee säästöjä, se on selvä, mutta kannattaa harkita kunnolla mistä niitä haetaan. Lapset eivät ole ehkä se ensimmäinen kohde joiden kanssa niin kannattaa tehdä käymättä läpi asiaa useampaakin kertaan.