Nyt kun olemme ovat hädintuskin selviämässä kuntavaaliponnistuksista, kuntien luottamusmiesneuvotteluista ja ainaisesta vuodenvaihteen muutos-uudistus-uudelleenjärjestelyprosessista työpaikoilla, on jo ajateltava EU-parlamenttivaaleja. Moni hyvä ehdokas on jättämässä Brysselin, mutta myös uusia onneksi tulossa. Vasemmistoliiton ehdokkaista voi lukea puolueen Eurooppasivulta.

Mielenkiintoinen "tilasto" käväisi sähköpostissani joulun alla. Silloinhan parlamentissa äänestettiin komission esittämistä työaikamääräyksiä heikentävistä ehdotuksista. Nämä äänestyskäyttäytymiset on muistettava myös kesäkuussa, kun mietimme, kuka parhaiten ajaisi etujamme EU:ssa. Lainaanpa siis tähän loppuun Jorma Rusasen tiedotteen tekstin. Hän on Suomalaisten palkansaajajärjestöjen edustuston johtaja EU:ssa. Tiedote on yksityiskohtainen selvitys prosessista, mutta itse asia käynee ilmi jo nopealla vilkaisulla. Onneksi meppien joukossa on niitäkin, jotka antavat arvoa ihmisten oikeudelle vapaa-aikaan!

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 18.12.2008
 
Miten Euroopan parlamentin suomalaismepit äänestivät työaikadirektiivistä?

Euroopan parlamentti äänesti eilen joululahjan palkansaajille. Pääosa Suomen europarlamentaarikoista äänesti työaikasuojelun ja sosiaalisen Euroopan kehittämisen puolesta. Vain kokoomuksen Piia-Noora Kauppi ja ruotsalaisten Henrik Lax halusivat heikentää palkansaajien työoloja. Kaupin ja Laxin linjoilla oli myös Ari Vatanen sikäli kuin häntä voi suomalaismepiksi kutsua ja eräissä kysymyksissä ilmeisesti Eija-Riitta Korhola.

Parlamentin selkeä kanta on näpäytys myös monille EU:n jäsenmaiden hallituksille kuten Suomen hallitukselle ja sen työministeri Tarja Cronbergille, joka vielä parlamentin käsittelyn loppusuorallakin aktiivisesti tuki neuvoston esitystä, jonka lopputuloksena olisi ollut EU:n historian ensimmäinen työelämän huononnusdirektiivi.

Suomalaisedustajien äänestyskäyttäytyminen on syytä pitää mielessä ensi kesäkuun parlamenttivaalejakin silmällä pitäen. Sosiaalisen Euroopan vajeen korjaaminen edellyttää, että myös Euroopan parlamentin sosiaalista siipeä vahvistetaan lähettämällä sinne eri puolueista sosiaalisen Euroopan kehittäjiä eikä kylmän markkinalinjan kannattajia. Hyviä ehdokkaita löytyy kotimaan puoluekentältä.

Kaikissa keskeisissä muutosäänestyksissä sosiaalisen Euroopan kehittämisen puolesta äänestivät seuraavat edustajat:

Keskustapuolueen Anneli Jäätteenmäki,  Samuli Pohjamo, Hannu Takkula ja Kyösti Virrankoski.
Kokoomuksen Ville Itälä ja Sirpa Pietikäinen.
Sosialidemokraattien Lasse Lehtinen, Riitta Myller ja Reino Paasilinna.
Vasemmistoliiton Esko Seppänen.
Vihreiden Satu Hassi.

Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola äänesti osassa äänestyksistä sosiaalisen Euroopan puolesta, osassa vastaan (opt-outin kohdalla) tai äänesti tyhjää (esim. osittain opt-outin ja osittain päivystysajan kohdalla). Jälkikäteen Korhola myös ilmoitti tukeneensa ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelun kehittämistä.

Työaikasuojelun heikentämisen puolesta äänestivät kaikissa asioissa seuraavat edustajat:

Kokoomuksen Piia-Noora Kauppi.
Ruotsalaisten Henrik Lax.
Ranskalaisen puolueen edusaja Ari Vatanen.

Tämä listaus perustuu parlamentin sähköisen äänestyksen nimenhuutopöytäkirjoihin. Osa äänestyksistä suoritettiin käsiä nostamalla, joten niistä ei ole pöytäkirjausta. Esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelua kehittävän muutoksen kohdalla suoritettiin vain kättennosto. EPP-ED ryhmä olisi halunnut, että keskeisistä kysymyksistä äänestettäisiin vain käsiä nostamalla, jolloin tuloksia ei olisi jäänyt kirjoihin ja kansiin. Lopputulos oli, että keskeisistä muutoksista äänestettiin ylempien toimihenkilöiden muutoskohtaa lukuun ottamatta sähköisesti.

Parlamentin äänestysluvut keskeisissä kysymyksissä

Euroopan parlamentti otti eilisessä äänestyksessään komean selkävoiton neuvostosta ja komissiosta. Parlamentti hyväksyi valiokuntansa muutosehdotukset eli muutti kaikki neuvoston yhteisen kannan työaikasuojelua huonontavat esitykset. Parlamentti osoitti, että tämän päivän unionissa parlamentti on kansalaisen ja palkansaajan asialla. Keskeisten muutosten takana oli yli 500 parlamentaarikkoa. Täysistunnossa valiokunnan mietinnön muutosehdotusten hyväksymiseksi tarvittiin vähintään 393 ääntä eli ehdoton enemmistö parlamentin 785 jäsenestä. Tämä kynnys ylittyi reippaasti.

Keskeiset äänestyslukemat olivat seuraavat:

Koko työpaikalla suoritettu päivystysaika on työaikaa (useita äänestyskohtia): 576-122, 512-122, 533-142.
Enimmäistyöajan kiertomahdollisuuden eli opt-outin poistaminen : 421-273, 544-160, 522-158 ja 605-92.
Työajan tasoittumisjaksojen pidentämisen säilyttäminen edelleen pääsääntöisesti työehtosopimusosapuolten asiana: 536-151.
Työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen: 539-158.
Ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelun kehittäminen: 422-283.
Korvaavan lepoajan antaminen työjaksojen jälkeen: 514-169.
Useampien työsuhteiden työajan yhteen laskeminen: 589-112.

Parlamentti näytti Barroson komissiolle mihin suuntaan Eurooppaa on kehitettävä: kohti sosiaalista Eurooppaa. Markkinavapaudet on toteutettu, nyt on sosiaalisen Euroopan vajeen korjaamisen aika. Ensi kesän parlamenttivaaleissa on tärkeätä varmistaa jokaisessa jäsenmaassa, että parlamentin sosiaalista siipeä vielä vahvistetaan lähettämällä parlamenttiin sosiaalisen Euroopan kehittäjiä.
 
Seuraavaksi edessä parlamentin ja neuvoston välinen sovittelumenettely

Parlamentin toisen käsittelyn kanta on merkittävä välivaihe työaikadirektiivin muutosten toteuttamisessa. Seuraavaksi työaikadirektiivi siirtyy parlamentin ja neuvoston väliseen sovittelumenettelyyn, johon myös komissio osallistuu. Jotta työaikadirektiivi saataisiin voimaan, parlamentin ja neuvoston jäsenmaiden on löydettävä asiassa yhteisymmärrys, muuten direktiivin muutoshanke kaatuu kokonaan.

Parlamentin keskeiset muutokset
• Koko työpaikalla suoritettu päivystysaika on työaikaa, mukaan luettuna aika jona ei työskennellä, jollei työehtosopimuksessa muuta määrätä.
• Työajan tasoittumisjaksojen pidentäminen säilytetään edelleen pääsääntöisesti työehtosopimusosapuolten asiana.
• Ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelua kehitetään, koska työaikasuojelu on tärkeä riippumatta asianomaisten henkilöiden asemasta. Suojelun ulkopuolelle jäävät parlamentin hyväksymän kannan mukaan vain toimitusjohtajat ja vastaavat, suoraan heidän alaisuudessaan olevat ylemmät johtohenkilöt sekä yhtiön hallituksen suoraan nimittämät henkilöt.
• Tehokkaammat toimet työ- ja perhe-elämän parempaan yhteensovittamiseen.
• Korvaava lepoaika tulee antaa työjaksojen jälkeen.
• Enimmäistyöajan kiertomahdollisuus eli opt-out poistetaan kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa. Yksittäiset jäsenmaat voivat jättäytyä 48 tunnin enimmäistyöviikon ulkopuolelle siirtymäkauden ajan. Sen jälkeen ulkopuolelle jättäytyminen ei enää ole mahdollista.
• Työntekijöiden, joilla on useampia työsopimuksia, työaika on kunkin työsopimuksen puitteissa tehdyn työajan yhteismäärä.

Neuvoston esitys olisi heikentänyt työaikasuojelua

Komissio ja neuvosto tavoittelivat yhteisessä kannassaan seuraavia työaikasuojelun heikennyksiä:
• Neuvoston kannan mukaan päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei katsottaisi työajaksi, vaikka työntekijä joutuu päivystämään työpaikalla.
• Neuvoston esityksen mukaan työajan tasoittumisjakson pidentäminen neljästä kuukaudesta vuoteen voisi tapahtua myös lailla, mikä heikentäisi alakohtaisten tarpeiden huomioon ottamista työsuojelunäkökohdat huomioon ottavalla tavalla.
• Neuvoston yhteisen kannan mukaan, jos työntekijöille ei ole annettu lepoaikoja, korvaavat lepoajat annetaan jäsenvaltioiden määrittelemän "kohtuullisen ajan kuluessa" eikä työjaksojen jälkeen.
• Neuvosto ei olisi poistanut jäsenmaan mahdollisutta "kiertää" direktiivin mukaista enimmäistyöaikaa eli opt-outia. Sen käyttöä olisi kuitenkin jonkin verran suitsittu.
• Neuvosto ehdotti hampaattomia toimenpiteitä työ- ja perhe-elämän paremman yhteensovittamisen edistämiseksi.
• Komissio ja neuvosto eivät olisi halunneet kehittää ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelua.

Neuvoston yhteinen kanta eli esitys työaikadirektiivin muutoksiksi olisi heikentänyt työaikasuojelua. Esitys oli siinäkin mielessä ennen kuulumaton, että aiemmin direktiiveillä on edes pyritty kehittämään työelämää.
 
Edustuston aiemmat tiedotteet työaikadirektiivistä löytyvät nettisivultamme kohdasta ajankohtaista.

---
Jorma Rusanen
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions (KEY-Finland)
Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel  +32 2 201 06 81; +32 2 203 12 38 (direct)
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 40 5485661;  +32 479 95 21 49
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen  
http://www.finunions.org