Viime viikon kuntastrategian startti keräsi valitettavan vähän valtuutettuja. Olihan ajoitus kyllä huono, sillä opettajilla ja viljelijöillä oli kiireisin aika. Mutta koskapa sitten olisi hyvä ajoitus? Heinäkuussa ilmeisesti.

HAUS:in konsultit olivat kyllä erinomaisia, selkeäsanaisia ja innostaviakin. Etenkin toisen päivän Seppo Mansukoski paneutui strategisen johtamisen ytimeen ja vastuun ottamiseen. Strategiahan on kunnan päätöksien resepti ja ohjekirja, se opas, jossa kerrotaan, mihin panostetaan tai mitä valintoja päätöksissä tehdään.

Jos joku valtuutetuista luuli, että valtuustotyö on vain kerran puolessatoista kuukaudessa tehtäviä päätöksiä ja äänestämistä omantunnon mukaan, on aika miettiä, onko oikeassa paikassa. Strategiassa on ydin, johon tulisi aina tukeutua valintoja tehdessä, ja jokaine valinta pitäisi voida myös perustella strategiaan nojaten.

Mansukoski kertoi Matti Lehden (muuten nykytyönantajani entinen toimitusjohtaja ja vielä nykyinenkin hallituksen puheenjohtaja) todenneen, että strategia on se, mitä tapahtui. Eli vasta vuosien päästä mitataan tämän ohjeistuksen vaikuttavuus ja juuri vaikuttavuus onkin sen paras mittari.

Sekin ihmetytti, että joidenkin mielestä asiat olivat liian vaikeita. Mitäpä siihen voi sanoa? Elämä on kovaa. Kuntapäättäminen ei ole ruusuilla tanssimista.