Suomalaisena useita vuosia ulkomailla asuneena, k.o. maan kielen oppineena ja maanmiehieni kielivaikeuksia seuranneena toisin esille joitakin näkökohtia.

 Kun 70-luvun alussa muutin Suomesta lahden toiselle puolelle naapurimaahan, ei meillä ollut Suomessa kovinkaan paljon ulkomaalaisia. Uudessa kotimaassani törmäsin kansallisuuksien, kulttuurien ja kielten sekamelskaan, että oikein hirvitti.  Minulla oli jonkimmoinen  ruotsinkielen pohja keskikoulusta,  etten ollut aivan ummikkona. Osasin sen verran, että jokapäiväiset asiani sain jotenkuten toimitetuksi, mutta riikinruotsin ymmärtäminen olikin sitten toinen asia.

Ilmeisesti kova innostukseni, uteliaisuuteni kaikkea uutta kohtaan teki sen, että opin melko helposti ja nopeasti kielen ja käyttäytymään maassa maan tavalla. - Asennekysymys - ( lankomieheni mieli-ilmaisu), siitähän se on usein kiinni.

Ruotsissa asuvista suomalaisista maahanmuuttajista jäi erikoisesti mieleen eräs, joka oli asunut maassa neljäkymmentä vuotta, eikä hänen ruotsiaan voinut nolostumatta kuunnella. Sellaista prepositioiden ja epämääräisten sanamuotojen sekamelskaa  se kyllä oli. Tämähän johtui tietenkin halusta,"asenteesta" ; kyllä neljässä vuosikymmenessä pakostakin oppii suht`koht normaali yksilö vaikka vinkuintian kielen.

Sairaaloissa , virastoissa ja muissa yleisissä instansseissa asioidessani huomasin, että tuli virkailija tai lääkäri mistä maasta tahansa tai puhui kuinka ei ymmärrettävää ruotsia, niin palveluhalu oli kuitenkin aina kiitettävää. Ei koskaan näiden vuosien aikana minulla ollut minkäänlaisia vaikeuksia kommunikoida, vaikka ei ruotsini aina virheetöntä ollutkaan.  Asennekysmys tämäkin.

Suomeen palattuani alkoi olla jo hankalampaa  virastoissa asioidessani. Huomasin, että olin  jäänyt paitsioon jostakin ja paljon. Vaikka olin aikoinani keskikoulussa oppinut verbit, sijamuodot lauseenjäsennyksineen, ja olinpa aika hyväkin suomen kielessä, niin nyt oli ilmestynyt uusia sanoja, uusia taivutusmuotoja j.n.e.  Entinen suomen kielen maisterini laakin saisi, jos kuulisi tänään, kuinka suomen kieltä pahoinpidellään.

Tuoreimmasta päästä viimeviikkoinen haastattelu, jossa Varsinaissuomen sairaanhoitopiirin vastaava puhui sairautumisesta. Voitteko kuvitella - korkeasti koulutettu virkamies televisiohaastattelussa: " On tapahtunut sairautuminen". Voihan helvetti, sanon minä!