Vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen puhui Hämeessä Riihimäellä ja Lopella. Tässä Aino-Kaisan puhe kokonaisuudessaan.

Hyvät toverit!

Porvarihallitus on muuttunut toimitusministeriöksi odottamaan seuraavia eduskuntavaaleja sen jälkeen, kun pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti erostaan. Vanhasen seuraajasta Keskustan puheenjohtajaksi ja samalla ilmeisesti uudeksi pääministeriksi käydään kovaa kisaa. Kelkkansa
ydinvoimapolitiikassa näppärästi kääntänyt Mauri Pekkarinen on hienoisessa johdossa kannoillaan kuntaministeri Mari Kiviniemi.

Vanhanen on julkisuudessa kertonut eronsa syyksi polvileikkauksen, mutta talven ja kevään aikana julkisuuteen tulleet paljastukset laajamittaisesta vaalirahoituksesta ja pelko sen taustalta mahdollisesti paljastuvista Vanhasen henkilökohtaisista kytköksistä rahasotkuihin taitavat sittenkin
painaa enemmän. Lautakasajupakka oli vain jäävuoren huippu. Tuskinpa puoluesihteeri Jarmo Korhonen aivan yksin muun puoluejohdon tietämättä on voinut toimia. Joku on kuitenkin uhrattava ja se joku on Korhonen.

Kokoomus on onnistunut piilottelemaan Keskustan selän takana ja samalla käytännössä johtamaan hallituksen toimintaa. Ilman Marja Tiuran sekoiluja kaikki olisikin mennyt hyvin. Kokoomus on joutunut kiusalliseen tilanteeseen Tiuran omituisten lausuntojen takia. Samalla on äänestäjille
selvinnyt konkreettisesti miksi Tiura ei ministeriksi kelvannut liikemiesten kovasta painostuksesta ja mittavasta rahoituksesta huolimatta.

Pääomapiireillä oli ennen vaaleja kova tarkoitus saada mieleisensä hallitus rahalla. Mieleinen hallitus kyllä syntyikin, mutta epäselvää on ovatko ministerit juuri ne jotka hallitukseen olisi haluttu. Hallituksen päätökset ja erityisesti ydinvoimapäätös ovat kuitenkin juuri sellaisia mitä pääomapiirit ovat halunneetkin.

Eduskunta tulee päättämään hallituksen esityksestä, jonka mukaan rakentamislupa annettaisiin Fennovoimalle tai Teollisuuden voimalle. Elinkeinoelämä ja maan hallitus haluavat tehdä ydinvoimaa millä hinnalla hyvänsä. Hallituksen päätös merkitsee sitoutumista ydinvoimaan vähintään
kuudeksikymmeneksi vuodeksi siitä lukien, kun viimeinenkin kahdesta voimalasta on valmiina. Sen jälkeen jää ydinjätteet, joiden kanssa tulevat sukupolvet joutuvat elämään.

Elinkeinoelämä toimi voimakkaasti uusien ydinvoimaloiden puolesta ja perusteli niiden tarpeellisuutta mm. Suomen teollisuuden kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta. Samana päivänä, kun hallitus teki päätöksensä, Enso ilmoitti Varkauden tehtaansa tuotannon supistamisesta ja yli 200 sadan työntekijän irtisanomisesta. Kiitoksena elinkeinoelämältä suomalaisille työläisille.

Suomen teollisuus ei oikeasti tarvitse sellaista määrää energiaa, kuin uusilla ydinvoimaloilla on tarkoitus tuottaa. Tavoitteena on tuottaa Suomessa energiaa reilusti yli oman tarpeen ja viedä sitä tulevaisuudessa mm. Ruotsiin ja Saksaan joissa ydinenergian tuotannosta ollaan luopumassa
ympäristö ja turvallisuussyistä. Suomesta ollaan tekemässä Länsi-Euroopan ydinvoimareservaattia.

Vihreät ovat hallituksessa tukemassa porvareiden politiikkaa. Suomen vihreät ovatkin Länsi-Euroopan ainoa vihreä porvaripuolue. Kokoomus ja keskusta antoivat armeliaasti Vihreiden äänestää hallituksessa ydinvoimapäätöstä vastaan ja suostuivat kyhäämään ydinvoimapäätöksenkylkiäiseksi uusiutuvan energian risupaketin.

Jos vihreät olisivat oppositiossa, ei mitään risupakettia olisi kyhätty, mutta ydinvoimapäätös olisi merkinnyt myös poliittisia menetyksiä Kokoomukselle ja Keskustalle. Erittäin todennäköistä on, että uusiutuvan energian vaateista tullaan luopumaan heti, kun ydinvoimaloiden rakennusprojektit saadaan käyntiin. Nähtäväksi jää sekin tarvitsevatko suuret porvaripuolueet jatkossa apupuolueekseen vihreitä.

Hallituksen poliittisten saavutusten luettelo on pitkä, mutta tavallisen palkallaan elävän, eläkeläisen tai työttömän näkökulmasta surullinen. Hallitus lahjoitti laman varjolla satoja miljoonia euroja elinkeinoelämälle päättäessään työnantajamaksujen pienentämisestä. Samaan aikaan tiukennettiin työttömyysturvan ehtoja ja päätettiin mm. julkisen terveydenhuollon maksujen korotuksista.
Riihimäen seudulla terveydenhuolto on vaarantumassa määrärahojen puutteen ja kuntien asettamien säästötavoitteiden takia. Kunnat puolestaan ovat puristuksessa toisaalta valtiovallan vaatimusten ja toisaalta rahapulan välissä. Valtiovalta on sälyttänyt kuntien hoidettavaksi yhä uusia lakisääteisiä tehtäviä, mutta valtionavut eivät ole nousseet samassa suhteessa kuin kustannukset. Samalla, kun valtio keventää suurituloisten verotusta, joutuvat kunnat nostamaan omia verojaan.   
Terveydenhuollon tavoitteena tulee olla terveyserojen kaventaminen, yleisimpien kansansairauksien vähentäminen ja sairaiden parantaminen. Terveyseroja voidaan kaventaa puuttumalla syihin, kuten köyhyyteen, heikkoon koulutukseen, tuloeroihin ja työttömyyteen sekä ruoan ja alkoholin hintake-hitykseen.

Terveyspalveluiden jakautuminen yhä heikommin rahoitettuihin julkisiin palveluihin ja hyväosais¬ten yksityisiin palveluihin on estettävä. Terveydenhuollon kustannukset pitää kattaa verovaroin, nykyisin Suomessa maksetaan poikkeuksellisen suuri osa kustannuksista itse. Verorahat on käytet-tävä julkisen terveydenhuollon tason nostamiseen yksityispalveluiden tukemisen sijaan.

Terveyskeskusten työskentelyolosuhteita pitää parantaa oikealla työn mitoituksella, hyvällä ja tur-vallisella työympäristöllä, oikealla tiedolla, asianmukaisella palkkauksella, riittävällä täydennys-koulutuksella ja osaavalla johtamisella. Näin vähennetään myös hoidon kannalta haitallisen vuok-ralääkärijärjestelmän käyttöä.

Vanhuspalvelut on alimitoitettu.  Jokaisella vanhuksella tulee olla lakisääteinen oikeus tarvitessaan saada tarvitsemansa hoito ja hoiva. Vanhusten itsemääräämisoikeus on turvattava.  Vanhusten hoi-van on vastattava tarpeisiin. Tästä syystä on kehitettävä rinnakkain uudentyyppisiä yhteisasumisen muotoja, vanhainkoti- ja pitkäaikaishoivaa ja -hoitoa sekä kotihoitoa.

Riihimäen seudun terveys- ja sosiaalipalveluja suunnitellaan yhdistettäväksi yhden kuntayhtymän alaisuuteen. Hanketta on valmisteltu virkamiestasolla ja myös kuntien valtuustot ovat tässä vaiheessa näyttäneet hankkeelle vihreää valoa. Mikään selvitys ei tue käsitystä siitä, että palvelujen laatu paranisi niitä yhdistämällä. Pelkona on enemminkin byrokratian kasvaminen ja päätöksenteon karkaaminen kauemmas kuntalaisista.

Vasemmistoliitto julkisti viime keskiviikkona uuden ilmeensä, samalla kun puolue täytti 20-vuotta. Kaksikymppinen puolue haluaa olla uudistunut, raikas ja eteenpäin suuntautuva. Puolu¬een uusi ilme ei ole syntynyt yksin mainostoimistossa, vaan siitä on käyty laaja keskustelu aktii¬visten toimijoiden kanssa ympäri Suomea. Puoluehallitus myös päätti pitkän ja ympäri suomea kiertäneen keskustelun ja pohdinnan tuloksena, että Vasemmistoliiton sijaan mainonnassa käy¬tämme vain nimeä Vasemmisto. Puolueen nimi kuitenkin säilyi ennallaan. Uudistuneen ulkonäön lisäksi puoluehallitus on pitkään kypsytellyt poliittista tavoiteohjelmaa, josta puoluehallitus jul¬kistaa oman esityksensä 5. toukokuuta, ensi viikolla. Lopullisesti uusi poliittinen tavoiteohjelma hyväksytään kesäkuussa puoluekokouksessa.

Hyvät Toverit, uskallan nyt kuitenkin tarjoilla teille muutamia maistiaisia tulevasta ohjelmasta:

  Vasemmistoliitto vaatii, että Työttömyysajan perusturva, kansaneläke, pienimmät sairaus-, isyys- äitiys- ja vanhempainrahat sekä kotihoidon tuki tulee korottaa 750 euroon kuukau-dessa, jonka jälkeen yhtenäistetty perusturva tulee sitoa ansioindeksiin. Tämä on tärkein as-kel kohti perustuloa.

  Vasemmistoliitto vaatii myös, että suomeen pitää säätää lailla vähimmäispalkka, 10 euroa tun¬nilta. Vähimmäispalkka tulee sitoa ansioindeksiin, jotta se seuraa palkkojen kehitystä automaattisesti.

  Työtä pitää jakaa työaikaa lyhentämällä Vasemmistoliiton mielestä. Eri aloja varten tarvitaan joustavia malleja, esimer¬kiksi kuuden tunnin työpäivä, nelipäiväinen työviikko, vastikevapaa tai lomien pidentämi¬nen. Työn jakaminen on tehokas tapa lisätä jaksamista ja pidentää työuria.

  Todellista työnjättämisikää voidaan tarvittaessa nostaa ainoastaan työelämän laatua paranta-malla. Joustava 63–68 -vuoden eläkeikä pitää toteuttaa yksilöiden mahdollisuuksia paranta-malla, ei heikentämällä.

Olen ollut itse vahvasti mukana laatimassa uutta poliittista tavoiteohjelmaa, ja siksi sen vaati-muksiin on erittäin helppo yhtyä ja sen pohjalta on mukava käynnistää kampanjointi ensi ke¬vään eduskuntavaaleja varten.

Hyvät toverit!

Vasemmistoliiton Hämeen piiri asetti minut kevätkokouksessaan Vasemmistoliiton ehdokkaaksi ensi kevään vaaleihin. Ennen sitä kamppaillaan kuitenkin paikasta puoluejohdossa. Olen ollut Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja pian kolme vuotta. Siinä ajassa olen oppinut tuntemaan Vasemmistoliiton organisaation hyvin sekä aktiiviset toimijat ympäri maata. Tuntuu luontevalta tavoitella jatkokautta puoluejohdossa, yhtä pykälää ylempänä. Olen siis ehdolla Vasemmisto-liiton 1. varapuheenjohtajan tehtävään puoluekokouksessa Jyväskylässä, viikkoa ennen juhan-nusta, 19.6, samana päivänä jolloin Ruotsin kruunuprinsessa Victoria vihitään avioliittoon.

Näihin tunnelmiin päätän puheeni, ja toivotan Teille hyvät Toverit erinomaista vappua!