Lahti vappuna 2008:

Lue Hämeen Vasemmistoliiton pj Antti Holopaisen puhe Lahdessa vappuna

Hyvät toverit ja ystävät!

Harva tulee ajatelleeksi, että Suomen synty kansakuntana, itsenäisenä valtiona ja demokratiana on suurten eurooppalaisten vallankumousten tulosta. Skandinaavisen imperiumin rakentaminen Hakkapeliittojen voimin kaatui Venäjän nousuun ja voittoon 1700-luvun alun Suuressa Pohjan sodassa. Ranskan suuri vallankumous mursi feodalismin kahleet, mutta söi lapsensa Napoleonin imperiumin rakennushaaveissa. Napoleon ja Aleksanteri I päättivät irrottaa Suomen Ruotsin valtakunnasta tasan 200 vuotta sitten. Ensimmäisen maailmansodan katastrofista nousi eurooppalaisten vallankumousten aalto. Venäjän bolshevikkivallankumous mahdollisti Suomen irtautumisen Venäjästä. Saksan vallankumous marraskuussa 1918 pelasti raakalaismaisen terrorin syövereihin suistuneen suomalaisen demokratian hetkeksi, kunnes fasismin nousu Euroopassa sen taas osin tukahdutti. Toinen maailmansota pysäytti fasismin ja palautti Suomeen demokratian. Syntyi hetkeksi mahdollisuus toteuttaa vallankumouksellista hyvinvointivaltion ja tasa-arvoisen yhteiskunnan unelmaa, josta suomalaiset punaiset 100 vuotta sitten osana Euroopan vallankumousliikettä haaveilivat.

Euroopan suuret mullistukset tulivat Lahteen 1918. Saksan armeija valloitti kaupungin keskustan 19. huhtikuuta. Punakaartin keskusjohto ja punaisen vallankumoushallituksen johto oli antanut määräyksen koko Länsi-Suomen evakuoimisesta heti saksalaisten maihinnousun jälkeen, sillä vallankumouksen tappio sisällissodassa Suomen kamaralla näytti varmalta. Sotaan tottumattomat punaiset vapaaehtoisjoukot eivät kyenneet järjestäytyneeseen perääntymiseen. Pakeneviin joukkoihin liittyi runsaasti siviiliväestöä. Punaiset taistelivat Lahdessa 9 vuorokautta saksalaisjoukkoja vastaan katkerasti yrittäen raivata tietään itään. Läpimurto ei onnistunut vailla johtoa kaoottisessa tilassa olevalle pakolaisjoukolle.

Vappuaamuna klo 10 aikaan punapakolaisten joukot alkoivat antautua suurin joukoin. Heidän keskuudessaan vallitsi epätietoisuus tulevaisuudesta ja myös siitä, miten voittanut osapuoli heidän antautumiseensa suhtautuu. Antautuvien punaisten marssirivistössä oli porilaisten muodostama soittokunta, joka säesti vankilauman kulkua soittamalla estoitta työväenmarssia. ”Soitto kaikui saksalaisten kielloista huolimatta niin kauan, kunnes soittokunnalta riistettiin torvet pois”, kirjoittaa Hannu Takala Lahden taisteluja ja punaisten antautumista kuvaavassa tutkimuksessaan.

Antautuneiden joukko koottiin Lahden keskustaan Fellmannin pellolle. Näin Lahdessa syntyi Euroopan ensimmäinen ja suurin keskitysleiri ennen Hitlerin leirejä. Hennalan vankileirin ylilääkäri J. Henrik Vitali kuvaa tilannetta Fellmannin pellolla vappuna 1918 seuraavasti: ”Kun toukokuun 1. päivänä Lahteen ryntäävät punaisten laumat olivat saksalaisille antautuneet, ei täällä vielä silloin löytynyt mitään sotilasvankilaa, vaan koottiin ne luvultaan noin 28000 henkeä – joukossa tuhansia vaimoja ja lapsia, vielä äsken syntyneitäkin laajalle aukealle pellolle. Täällä he sitten saivat viettää muutamia vuorokausia yöt ja päivät kylmässä ilmassa paljaan taivaan alla”. Tästä monista muista antautumista alkoi Suomen synkin tragedia. Vankileireille ahdettiin kaikkiaan 80 000 suomalaista. Joukkoteloitusten aalto oli kovimmillaan toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Sen jälkeen vankeja alkoi menehtyä nälkään ja tauteihin lisääntyvästi niin, että leireillä kuoli juuri ilmestyneen tutkimuksen mukaan yli 13 000 vankia. Suomen sisällissodan uhrien kokonaismääräksi on arvioitu lähes 40 000 kuollutta, joka on puolitoistakertainen määrä talvisodan suomalaisuhrien määrään verrattuna.

Tuskin vieläkään on lopullista ja täydellistä vastausta siihen, miksi terrori syntyi? Miksi se Suomessa ennen sisällissotaa maailman demokraattisimmassa maassa oli ylipäänsä mahdollista? Miksi enemmistö uhreista syntyi sodan loputtua ja teloitusaallonkin loputtua leirien epäinhimillisten olojen seurauksena?

Perussyy kärjistyneeseen konfliktiin oli Suomen rajojen ulkopuolella yleiseurooppalaisissa mullistuksissa. Venäjän vallankumous ja sitä seurannut sekasorto katkaisi viljan toimitukset Venäjältä synnyttäen nälänhädän, nälkämellakat ja lakkoliikkeitä. Ilmiö oli omistavan luokan tulkinnan mukaan ”roskaväen anarkiaa”, työväenliikkeen näkökulmasta kurjuuteen suistuneiden hätähuutoa, johon tuli vastata sosiaalisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden politiikalla. Asetelma johti kansannousuun ja vallankumoukseen. Omistava luokka säikähti työväen vallankumousta ja uuden vallankumouksellisen nousun pelko sisällissodan tappion jälkeen on saattanut olla yksi motiivi valkoisten toiminnalle. Erikoista Suomen sisällissodassa on se, että tavalliset ihmiset osallistuivat veritekoihin noudattaen valkoisten johdon käskyjä.

Valkoisten selitysten mukaan syy on tietenkin ollut punaisissa, heidän johdossaan sekä Venäjän bolshevikkivallankumouksessa. Tänään tiedämme historian dokumenttien perusteella, että vuosisadan alun työväen johtajat olivat isänmaallisia Venäjän sortovallan vastustajia ja itsenäisyytemme kannattajia. He neuvottelivat Venäjän vallankumousjohdon kanssa Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta itsenäisyysjulistuksen jälkeen suoraan Leninin kanssa. Svinhufvudin senaatti pyysi itsenäisyyden tunnustamista Neuvostohallitukselta vasta saksalaisten neuvojen jälkeen. Saksalaiset arvioivat, että neuvostovalta kukistuu ja Suomi on mahdollista vetää Saksan etupiiriin.

Yritys Suomen vetämisestä Saksan etupiiriin oli vähällä onnistua, kun Saksan armeija miehitti Etelä-Suomen kukistaen Suomen punaisten hallinnon. Neuvostovallan murskaaminen tuossa vaiheessa ei kuitenkaan onnistunut. Saksan oma vallankumous kukisti Saksassa keisarivallan marraskuussa 1918. Hetken näytti siltä, että Suomen sisällissodan tappiosta huolimatta Euroopan sosialistien visiot koko Euroopan vallankumouksesta ja Euroopan liittovaltiosta toteutuvat. Trotski yksi Venäjän vallankumousjohtajista visioi heti Venäjän vallankumouksen jälkeen Euroopan tulevaisuutta seuraavasti: ”Eurooppa uudelleen muovattuna, ei suinkaan diplomaattien toimesta, vaan proletariaatin… Euroopan liittotasavalta – Euroopan Yhdysvallat- siinä meillä on päämäärä…Talouselämän kehitys vaatii kansallisten rajojen poistamista… Vain Euroopan liittotasavalta voi taata rauhan.” Vallankumouksellinen nousu ja demokratian kehitys tyrehtyi kuitenkin fasismin nousuun Euroopassa 1930-luvulla ja sen laukaisemaan terrorihallinnon väliaikaiseen rakentamiseen myös Neuvosto-Venäjällä 1930-luvun lopulla. Toinen maailmansota vapautti uudestaan Euroopan demokraattiset voimat ja syntyi mm pohjoismainen hyvinvointivaltio.

Suomen sisällissota ja sen jälkivaiheet opettivat meille, että rauhaa rakastavat ihmiset saattavat ryhtyä käyttäytymään poikkeavasti ääriolosuhteissa. Näin tapahtui jo aikaisemmin Amerikan sisällissodassa 1860-luvulla. Näin tapahtui Balkanin Niemimaalla 1990-luvulla ja näin tapahtuu nyt Darfurissa.

Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinta on hypännyt äkisti nousuun. Teollistuneiden maiden vilja- ja voivuoret sulivat hetkessä. Amerikkalaiset tankkaavat kaupunkimaastureidensa tankkeihin lisääntyvästi viljasta valmistettua etanolia samalla kun öljyn maailmanmarkkinahinta tekee uusia ennätyksiä. Maailmanlaajuinen kapitalistinen ryöstötalous on synnyttämässä koko ihmiskuntaa uhkaavan vaaran. Nälänhädän uusi aalto maailman köyhimmissä maissa on mahdollinen ja todennäköinen. Äkisti kurjuuteen suistuvat ihmiset alistuvat harvoin täysin vapaaehtoisesti kohtaloonsa.

Ymmärrämme paremmin tämän päivän ja tulevaisuuden ilmiöitä, jos tunnemme omaa historiaamme paremmin 90 vuoden takaa. Koska kansamme on nämä vaiheet kokenut, meidän tulisi olla maailman politiikassa tien näyttäjiä turvallisemman maailman rakentamisessa. Rauhanomaisen kehityksen ehto on ihmisten yhdenvertaisuus kaikkialla.

Ihmiskunnan on luotava yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan koko elävän luonnon hyvinvointi, ihmisten perustarpeet, ravinto, puhdas vesi, saastumaton luonto ja kestävän kehityksen energiatalous turvaavat elämämme perustan ja nostetaan arvoina markkinoiden kaikkivaltiuden edelle. ”Demokratian ja politiikan alue kapenee sitä mukaa kun valta siirtyy markkinoille. Ensin näivettyy vasemmisto, sitten perinteinen oikeisto”. Kun liberalismi on siirtänyt poliittisen vallan talouselämälle, ei liberalismiakaan enää tarvita, siteerataan Atro Kahiluodon haastattelua tämän päivän Helsingin Sanomissa. Vasemmiston visiona on herättää ihmiset estämään liberalismin kaapuun puettu taantumuksen vallan kaappaus, jonka kaappauksen tavoite on korvata kansalainen ja ääni periaate osake ja ääni periaatteella.

Tänä vappuna voimme juhlia ja ilmaista vielä mielipiteemme vapaasti. Suomen työväenliikkeen kokemus ihmiskunnan edistyksen tien raivaajana oli ainutlaatuinen 100 vuotta sitten. Myös kokemustemme traaginen vaihe antaa meille hyvän pohjan tämän päivän ja tulevaisuutemme ymmärtämiselle. Käyttäkäämme sitä hyväksemme rakentaessamme parempaa ja turvallisempaa maailmaa.

Hyvää vappua kaikille!